Yleiskuva
Echovirukset (enteric cytopathic human orphan virus) käsittävät useita serotyyppejä, jotka leviävät ulosteperäisesti ja pisaratartuntana, ja epidemioita esiintyy tyypillisesti kesällä ja syksyllä. Ne kuuluvat samaan enterovirusperheeseen kuin coxsackievirukset, ja niitä esiintyy erityisesti lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Echovirukset ovat yksi yleisimmistä viruksellisen aseptisen meningiitin aiheuttajista maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa. Vastasyntyneillä ja pikkuvauvoilla infektio voi olla poikkeuksellisen vaikea, koska immuunijärjestelmä ei ole vielä kypsä torjumaan virusta tehokkaasti.
Oireet
Aikuisilla ja isommilla lapsilla tyypillinen taudinkuva on kuume, päänkipu, lihaskivut ja epäspesifinen flunssan kaltainen oireisto, ja osalle kehittyy aseptinen meningiitti, jonka oireita ovat voimakas päänkipu, niskan jäykkyys, valonarkuus ja pahoinvointi. Vastasyntyneillä echovirusinfektio voi ilmentyä vakavana sepsiksenkaltaisena tautikuvana, johon liittyy kuumetta, ruokailuvaikeuksia, ihottumaa, maksatulehdusta ja pahimmillaan verenvuototaipumusta ja monielinvauriota. Osa infektioista aiheuttaa myös ihottumaa, joka voi muistuttaa muita virusinfektioita, sekä harvinaisemmin sydänlihastulehdusta. Suurin osa lasten ja aikuisten infektioista on kuitenkin lieviä ja itsestään rajoittuvia.
Hoito
Lievät tapaukset hoidetaan kotona levolla, nesteytyksellä ja kipu- ja kuumelääkityksellä. Aseptista meningiittia epäiltäessä potilas tutkitaan sairaalassa, ja diagnoosi varmistetaan likvornäytteen PCR-tutkimuksella; hoito on pääosin tukihoitoa, koska tauti on yleensä itsestään paraneva. Vastasyntyneen vaikea infektio vaatii aina sairaalahoitoa ja tehohoitovalmiutta, ja hoitoon voidaan yhdistää suonensisäistä immunoglobuliinia vaikeissa tapauksissa erikoissairaanhoidon harkinnan mukaan. Elintoimintoja tuetaan tarvittaessa tehohoidon keinoin, mikäli kehittyy monielinvaurio.
Lääkitys
Echovirusinfektioihin ei ole hyväksyttyä spesifistä antiviraalista lääkettä Suomessa. Kuumeen ja kivun hoitoon käytetään parasetamolia, ja aikuisilla myös tulehduskipulääkkeitä tarvittaessa. Vakavissa vastasyntyneiden infektioissa voidaan harkita suonensisäistä immunoglobuliinia, vaikka näyttö sen tehosta on rajallinen. Antibiootteja käytetään ainoastaan, jos bakteeri-infektiota ei voida sulkea pois esimerkiksi vastasyntyneen sepsisepäilyssä, kunnes viljelytulokset varmistuvat.
Yleisiä huomioita
Tartunnan ehkäisyssä keskeistä on hyvä käsihygienia sekä sairastuneen eristäminen kotiin akuutin vaiheen ajaksi, koska virus tarttuu helposti erityisesti lapsiryhmissä. Rokotetta ei ole käytössä. Raskaana olevat, joilla on echovirusinfektio synnytyksen aikaan, voivat tartuttaa viruksen vastasyntyneeseen, mikä on erityisen riskialtista imeväisen vakavan taudin kannalta; synnytysyksiköissä noudatetaan tällöin tehostettua seurantaa ja hygieniaa. THL ei edellytä yksittäisistä echovirustapauksista erillistä tartuntatauti-ilmoitusta, mutta vakavat vastasyntyneiden tapaukset ja epidemiat selvitetään virologisin menetelmin.
Rajaus
Tämä kuvaus kattaa echovirusten aiheuttamat taudinkuvat, erityisesti aseptisen meningiitin ja vastasyntyneiden yleisinfektiot, erotuksena muista enteroviruksista kuten coxsackievirus A ja B, jotka liittyvät tyypillisemmin iho-oireisiin tai sydänlihastulehdukseen. Diagnoosi perustuu PCR-tutkimukseen likvorista, nielusta tai ulosteesta, ja serotyypitys tehdään tarvittaessa epidemiologisiin selvityksiin.