Yleiskuva
Tauti tarttuu pisaratartuntana ja on erityisen herkästi leviävä lähikontakteissa, kuten perheenjäsenten kesken ja päiväkoti- ja kouluympäristöissä. Suomessa hinkuyskää esiintyy kaikissa ikäryhmissä, mutta se on vaarallisin alle 6 kuukauden ikäisille ja puutteellisesti rokotetuille alle vuoden ikäisille lapsille, joilla tauti voi olla henkeä uhkaava. Rokotesuoja heikkenee ajan myötä, minkä vuoksi murrosikäiset ja aikuiset voivat toimia tartunnan lähteinä pienille lapsille, vaikka heillä itsellään tauti ilmenee usein lievemmin pitkittyneenä yskänä. Vuoden 2024 ennätystapausmäärän ja imeväisten korkean riskin vuoksi raskaana olevien pertussisrokotus lisättiin pysyvästi kansalliseen rokotusohjelmaan 1.7.2025 alkaen.
Oireet
Tauti etenee tyypillisesti vaiheittain: alkuvaiheessa oireet muistuttavat lievää nuhakuumetta, jota seuraa viikkojen mittainen kohtauksittaisen, puuskittaisen yskän vaihe, jossa yskänpuuskia voi seurata vinkuva sisäänhengitys ja lapsilla toisinaan oksentelu. Imeväisillä tauti voi ilmetä poikkeavasti hengityskatkoksina (apnea) ilman selvää yskää, ja vaikea tautimuoto voi johtaa hapenpuutteeseen, keuhkokuumeeseen tai kouristuksiin. Aikuisilla ja murrosikäisillä oire on usein pitkittynyt, viikkoja kestävä yskä, joka voi jäädä tunnistamatta hinkuyskäksi. Vaikeat komplikaatiot, kuten aivovaurio hapenpuutteen seurauksena, ovat harvinaisia mutta mahdollisia erityisesti sairaalahoitoa vaativilla imeväisillä.
Hoito
Pienet imeväiset ja vaikeasti sairastuneet hoidetaan usein sairaalassa, jossa seurataan hengitystä ja happeutumista ja tarvittaessa annetaan happihoitoa. Antibioottihoito lyhentää tartuttavuusaikaa ja voi lievittää tautia, jos se aloitetaan taudin varhaisessa vaiheessa, mutta pitkälle edenneessä yskävaiheessa sen vaikutus oireisiin on vähäinen. Lähikontaktien, erityisesti kotitalouden jäsenten, ennaltaehkäisevää antibioottihoitoa harkitaan tilanteissa, joissa taloudessa on pieni rokottamaton imeväinen.
Lääkitys
Ensisijainen antibiootti on makrolidi, kuten atsitromysiini, jota käytetään myös lähikontaktien altistuksen jälkeisessä ennaltaehkäisyssä. Rokotussuoja perustuu Suomessa yhdistelmärokotteeseen (DTaP-IPV-Hib), joka annetaan kansallisen rokotusohjelman mukaisesti imeväisille 3, 5 ja 12 kuukauden iässä, sekä tehosterokotuksiin myöhemmin lapsuudessa. Raskaana oleville suositellaan tehosterokotusta raskausviikoilla 16–32 tautitilanteen vuoksi, jotta vasta-ainesuoja siirtyy istukan kautta vastasyntyneelle ennen omaa rokotussuojaa.
Yleisiä huomioita
Rokotusohjelma on tehokkain keino ehkäistä hinkuyskää ja sen vakavia seurauksia imeväisillä, ja THL seuraa aktiivisesti rokotuskattavuutta ja tautitilannetta. Hinkuyskä on Suomessa ilmoitettava tartuntatauti, joka kirjataan tartuntatautirekisteriin laboratorio- ja lääkärin ilmoitusten perusteella. Perheenjäsenten ja hoitohenkilökunnan rokotussuojan ylläpito, niin kutsuttu kotelostrategia, suojaa erityisesti pieniä vasta-syntyneitä lapsia. Erityisryhminä imeväiset, raskaana olevat ja heidän lähipiirinsä ovat torjuntatoimien keskiössä, koska heillä on suurin riski vaikealle taudinkululle tai taudin levittämiselle riskiryhmään.
Rajaus
Tämä kohta käsittelee hinkuyskää bakteeriperäisenä hengitystieinfektiona ja sen erityisriskiä imeväisille; muiden Bordetella-lajien aiheuttamat lievemmät taudinkuvat on rajattu tämän kuvauksen ulkopuolelle.
