Kampylobakteeri (Campylobacter jejuni ja C. coli) on Suomen yleisin bakteeriperäisen ripulitaudin aiheuttaja. Tartunta saadaan tavallisimmin huonosti kypsennetystä siipikarjanlihasta, saastuneesta vedestä tai raakamaidosta. Kampylobakterioosi on ilmoitettava tartuntatauti, ja tapaukset kirjautuvat THL:n tartuntatautirekisteriin; kotimaisia tartuntoja esiintyy erityisesti kesäkuukausina. Tällä sivulla näet myös, missä tautia on eniten ja miten tapausmäärät ovat muuttuneet.
Kampylobakteeri näkyy uusimmassa raportointijaksossa lukemalla 421 tapausta. Muutos edelliseen jaksoon on +194 ja seuraavan kuukauden ennuste on 333.
Kampylobakteeri (Campylobacter jejuni ja C. coli) on Suomen yleisin bakteeriperäisen ripulitaudin aiheuttaja. Tartunta saadaan tavallisimmin huonosti kypsennetystä siipikarjanlihasta, saastuneesta vedestä tai raakamaidosta. Kampylobakterioosi on ilmoitettava tartuntatauti, ja tapaukset kirjautuvat THL:n tartuntatautirekisteriin; kotimaisia tartuntoja esiintyy erityisesti kesäkuukausina.
Bakteeri leviää uloste-suutartuntana ruoan ja veden välityksellä, ja jo pieni bakteerimäärä voi aiheuttaa taudin. Osa tartunnoista saadaan ulkomaanmatkoilta. Itämisaika on tyypillisesti 2–5 vuorokautta. Tauti on yleensä itsestään paraneva, mutta voi olla rajukin.
Tyypillisiä oireita ovat vetinen tai verinen ripuli, voimakkaat vatsakivut ja -krampit, kuume, päänsärky ja lihassäryt. Oireet kestävät yleensä muutaman päivän, korkeintaan viikon. Jälkitauteina voi ilmetä reaktiivinen niveltulehdus ja harvinaisena mutta vakavana komplikaationa Guillain–Barrén oireyhtymä (hermoston halvausoireita). Kuivuminen on tärkein akuutti riski erityisesti pikkulapsilla ja vanhuksilla.
Hoidon perusta on riittävä nesteytys ja lepo, ja useimmat toipuvat ilman antibioottia. Antibioottia harkitaan vaikeaoireisille, pitkittyneessä taudissa, kuumeisilla ja immuunipuutteisilla potilailla. Ripulilääkkeitä vältetään vaikeassa, kuumeisessa taudissa. Nestehukan merkkejä seurataan etenkin lapsilla ja iäkkäillä.
Kun antibioottihoito on tarpeen, ensisijainen lääke on atsitromysiini; fluorokinoloneja (esim. siprofloksasiini) käytetään harkiten, koska resistenssi niitä kohtaan on yleistä. Lääke valitaan mahdollisuuksien mukaan herkkyysmäärityksen perusteella. Suurin osa potilaista ei tarvitse lääkitystä lainkaan.
Ehkäisyssä keskeistä on siipikarjan huolellinen kypsentäminen, ristikontaminaation välttäminen keittiössä, käsihygienia ja turvallinen juomavesi. Rokotetta ei ole. Elintarvikehygienia ja raakamaidon välttäminen ovat tärkeimmät keinot.
Tämä kuvaus koskee kampylobakteerin aiheuttamaa suolistoinfektiota. Se ei kata muita ripulitautien aiheuttajia, joilla on omat kuvauksensa. Kuvaus on yleisluonteinen tietoteksti eikä korvaa lääkärin arviota.
Tapausluvut tällä sivulla kertovat todetuista löydöksistä raportointijaksolla. Ne eivät kuvaa kaikkia oireilevia, testaamattomia tai vasta epäiltyjä tartuntoja.
Tulkinnassa kannattaa huomioida kausivaihtelu, testauksen määrä sekä alueelliset erot.
Tapausluvut perustuvat THL:n tartuntatautirekisterin avoimeen aineistoon. Oireteksti on yleistä taustatietoa, ei diagnoosi- tai hoito-ohje.
Yleisyys näkyy tämän sivun tapausluvussa ja historiakäyrässä. Tulkinta kannattaa tehdä suhteessa edelliseen jaksoon eikä vain yhden luvun perusteella.
Muutosrivi, trendi ja historiakaavio näyttävät, onko tauti nousussa, laskussa vai lähellä aiempaa tasoa.