Yleiskuva
Chlamydia pneumoniae tarttuu pisaratartuntana ihmisestä toiseen, ja epidemioita esiintyy ajoittain useamman vuoden välein, usein syksyllä ja talvella. Infektio leviää tyypillisesti hitaasti yhteisöissä, kuten kouluissa ja perheissä, koska itämisaika on pitkä ja tartuttavuus vähäisempi kuin monilla muilla hengitystieinfektioilla. Tauti voi esiintyä oireettomana tai lievänä ylähengitystieinfektiona, mutta osalla sairastuneista se etenee keuhkokuumeeksi. Diagnostiikka perustuu tavallisesti kliiniseen kuvaan yhdistettynä serologiaan tai PCR-testaukseen, koska bakteerin viljely on hankalaa.
Oireet
Tauti alkaa usein hitaasti nielutulehduksena, äänen käheytymisenä ja kuivana yskänä, joihin liittyy lievä kuume ja päänsärky; oireet voivat pitkittyä viikkojen ajan ilman selvää paranemista. Osalla potilaista, erityisesti nuorilla aikuisilla, tauti etenee atyyppiseksi keuhkokuumeeksi, jossa yskä on hallitseva oire mutta yleistila pysyy usein kohtuullisen hyvänä toisin kuin tyypillisessä bakteeriperäisessä keuhkokuumeessa. Chlamydia pneumoniae -infektio voi pahentaa astman oireita ja on yhdistetty myös keuhkoputkien liikaherkkyyden pitkittymiseen infektion jälkeen. Komplikaatiot ovat harvinaisia terveillä henkilöillä, mutta perussairailla ja iäkkäillä infektio voi johtaa vaikeampaan keuhkokuumeeseen.
Hoito
Lievät tapaukset voivat parantua itsekseen, mutta keuhkokuumeeksi edenneet tai pitkittyneet tapaukset hoidetaan antibiootein. Hoito aloitetaan usein kliinisen epäilyn perusteella, koska spesifinen laboratoriovarmistus ei aina ole nopeasti saatavilla, ja atyyppinen keuhkokuume on syytä huomioida, kun tavanomainen keuhkokuumelääkitys ei tehoa odotetusti. Oireenmukainen hoito, kuten riittävä lepo ja nesteytys, tukee toipumista antibioottihoidon rinnalla.
Lääkitys
Ensisijaisia lääkkeitä ovat makrolidit, kuten atsitromysiini tai klaritromysiini, sekä vaihtoehtoisesti doksisykliini aikuisilla; beetalaktaamiantibiootit, kuten penisilliinit, eivät tehoa, koska Chlamydia pneumoniae on solunsisäinen bakteeri. Hoitojakso on tyypillisesti tavallista bakteeriperäistä keuhkokuumetta pidempi, koska bakteeri voi aiheuttaa pitkittyneen tai uusiutuvan infektion.
Yleisiä huomioita
Erityistä rokotetta keuhkoklamydiaa vastaan ei ole, ja ehkäisy perustuu tavanomaiseen hengitystieinfektioiden torjuntaan, kuten käsihygieniaan ja yskimisetikettiin. Keuhkoklamydia ei ole Suomessa yksilötasolla erikseen ilmoitettava tartuntatauti, mutta se otetaan huomioon atyyppisen keuhkokuumeen erotusdiagnostiikassa erityisesti, kun tavallinen antibioottihoito ei tehoa. Erityisryhmiin, kuten astmaatikkoihin ja iäkkäisiin perussairaisiin, kohdistetaan tarkempaa seurantaa, koska heillä infektio voi pitkittää tai pahentaa perussairauden oireita.
Rajaus
Tämä kohta käsittelee Chlamydia pneumoniae -bakteerin aiheuttamaa hengitystieinfektiota; sukupuolitautina tunnettu Chlamydia trachomatis -infektio on eri tautikokonaisuus ja rajattu tämän kuvauksen ulkopuolelle.