Keuhkotuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama keuhkojen infektio, joka tarttuu ilmateitse yskösten pisaroiden välityksellä. Se on Suomessa yleisvaarallinen tartuntatauti, jonka toteaminen ja hoito ovat potilaalle maksuttomia ja jonka tapaukset ilmoitetaan THL:n tartuntatautirekisteriin. Suomessa tautia esiintyy nykyään melko vähän, ja tapaukset painottuvat iäkkäisiin sekä korkean ilmaantuvuuden maista muuttaneisiin. Tällä sivulla näet myös, missä tautia on eniten ja miten tapausmäärät ovat muuttuneet.
Keuhkotuberkuloosi näkyy uusimmassa raportointijaksossa lukemalla 5 tapausta. Muutos edelliseen jaksoon on −5 ja seuraavan kuukauden ennuste on 6.
Keuhkotuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama keuhkojen infektio, joka tarttuu ilmateitse yskösten pisaroiden välityksellä. Se on Suomessa yleisvaarallinen tartuntatauti, jonka toteaminen ja hoito ovat potilaalle maksuttomia ja jonka tapaukset ilmoitetaan THL:n tartuntatautirekisteriin. Suomessa tautia esiintyy nykyään melko vähän, ja tapaukset painottuvat iäkkäisiin sekä korkean ilmaantuvuuden maista muuttaneisiin.
Tartunta tapahtuu, kun yskivä keuhkotuberkuloosia sairastava levittää bakteereja ilmaan. Suurin osa tartunnan saaneista jää oireettomiksi latentin (piilevän) tuberkuloosin kantajiksi, ja vain osalla tauti aktivoituu joskus elämän aikana. Aktivoitumisen riskiä lisäävät immuunipuutos, HIV, aliravitsemus ja tietyt lääkitykset. Itämisaika aktiiviseen tautiin voi olla kuukausia tai vuosia.
Tyypillisiä oireita ovat pitkittynyt (yli 3 viikkoa kestävä) yskä, ysköksissä joskus verta, yöhikoilu, kuumeilu, väsymys, ruokahaluttomuus ja laihtuminen. Oireet kehittyvät usein hitaasti viikkojen ja kuukausien aikana. Hoitamattomana tauti etenee ja tuhoaa keuhkokudosta sekä on tartuttava. Yleisoireet voivat olla epämääräisiä etenkin iäkkäillä.
Hoito on pitkä yhdistelmälääkitys, joka kestää tavallisesti vähintään kuusi kuukautta ja edellyttää hyvää hoitomyöntyvyyttä. Alkuvaiheessa käytetään neljää lääkettä ja jatkovaiheessa kahta. Tartuttava potilas hoidetaan aluksi ilmaeristyksessä, kunnes tartuttavuus on hävinnyt. Hoidon toteutumista seurataan tarkasti, koska keskeytynyt hoito voi johtaa resistenssin kehittymiseen.
Vakiohoito on kahden kuukauden aloitusvaihe rifampisiinilla, isoniatsidilla, pyratsiiniamidilla ja etambutolilla, minkä jälkeen jatketaan rifampisiinilla ja isoniatsidilla neljä kuukautta. Isoniatsidin haittoja ehkäistään B6-vitamiinilla. Lääkeresistentti tuberkuloosi (MDR/XDR) vaatii pidemmät ja erikoislääkkeitä sisältävät hoidot infektiolääkärin ohjaamana.
Ehkäisyssä keskeistä on tartuntojen jäljitys ja altistuneiden tutkiminen sekä latentin tuberkuloosin hoito riskiryhmillä. BCG-rokote annetaan Suomessa riskiryhmiin kuuluville lapsille, ja se suojaa erityisesti pienten lasten vaikeilta tautimuodoilta. Tartunnantorjunta ilmaeristyksellä on olennaista sairaalassa.
Tämä kuvaus koskee keuhkotuberkuloosia. Muiden elinten tuberkuloosi ja latentti (oireeton) tuberkuloosi käsitellään erikseen. Kuvaus on yleisluonteinen tietoteksti eikä korvaa hoitavan lääkärin arviota.
Tapausluvut tällä sivulla kertovat todetuista löydöksistä raportointijaksolla. Ne eivät kuvaa kaikkia oireilevia, testaamattomia tai vasta epäiltyjä tartuntoja.
Tulkinnassa kannattaa huomioida kausivaihtelu, testauksen määrä sekä alueelliset erot.
Tapausluvut perustuvat THL:n tartuntatautirekisterin avoimeen aineistoon. Oireteksti on yleistä taustatietoa, ei diagnoosi- tai hoito-ohje.
Yleisyys näkyy tämän sivun tapausluvussa ja historiakäyrässä. Tulkinta kannattaa tehdä suhteessa edelliseen jaksoon eikä vain yhden luvun perusteella.
Muutosrivi, trendi ja historiakaavio näyttävät, onko tauti nousussa, laskussa vai lähellä aiempaa tasoa.