Yleiskuva
Kuppa tarttuu tavallisimmin suojaamattomassa yhdynnässä ihokontaktin kautta, mutta se voi tarttua myös äidistä sikiöön raskauden aikana synnynnäisenä kuppana. Bakteeri leviää elimistössä verenkierron mukana pian tartunnan jälkeen, ja tauti etenee hoitamattomana vuosien tai vuosikymmenten kuluessa vaiheesta toiseen, välillä oireettomana latenttivaiheena. Suomessa kuppa on ilmoitettava tartuntatauti, ja Terveyskirjaston mukaan taudin diagnostiikka perustuu serologisiin vasta-ainetesteihin. Tartunnanjäljitys ja kumppanien testaus ovat keskeinen osa taudin hallintaa, koska oireeton tartunta voi levitä huomaamatta.
Oireet
Primaarivaiheessa tartuntakohtaan kehittyy tyypillisesti kivuton haavauma, sankkeri, joka parantuu itsekseen viikkojen kuluessa. Sekundaarivaiheessa, tavallisesti muutaman viikon tai kuukauden kuluttua, ilmenee laaja-alainen ihottuma, joka voi peittää myös kämmenet ja jalkapohjat, sekä imusolmukesuurentumia, kuumeilua ja yleisoireita. Latenttivaiheessa tauti on oireeton, mutta bakteeri jää elimistöön, ja osalla hoitamattomista potilaista tauti etenee vuosien kuluttua tertiaarivaiheeseen, jossa voi ilmaantua vaikeita komplikaatioita, kuten kuppakumman (gumma), sydän- ja verisuonivaurioita tai neurosyfilikseen liittyviä neurologisia oireita, kuten tabes dorsalista ja etenevää halvausta. Raskaudenaikainen tartunta voi johtaa keskenmenoon, kuolleena syntymään tai synnynnäiseen kuppaan vastasyntyneellä.
Hoito
Hoidon perusta on antibioottihoito, jonka kesto ja anto-ohjelma määräytyvät taudin vaiheen mukaan. Hoidon onnistumista seurataan serologisilla kontrollikokeilla useiden kuukausien ajan, ja hoidon aikana suositellaan pidättäytymistä seksikontakteista, kunnes hoito on saatu päätökseen ja kontrollikokeet ovat asianmukaiset. Kaikki tartunnalle altistuneet kumppanit tulee testata ja tarvittaessa hoitaa, mikä on osa Käypä hoito -suosituksen mukaista sukupuolitautien torjuntaa.
Lääkitys
Ensisijaislääke on penisilliini: primaari- ja sekundaarivaiheen kuppa hoidetaan tavallisesti bentsatiinipenisilliinin kerta-annoksella lihakseen, kun taas latentissa kupassa käytetään useamman viikon pistossarjaa. Penisilliiniallergisille vaihtoehtona on esimerkiksi keftriaksoni tai muu soveltuva antibiootti erikoislääkärin harkinnan mukaan. Neurosyfilis ja raskaudenaikainen kuppa vaativat tehostettua, usein suonensisäistä penisilliinihoitoa erikoissairaanhoidossa.
Yleisiä huomioita
Kuppa on Suomessa yleisvaarallisiin verrattava, ilmoitettava tartuntatauti, ja lääkärin sekä laboratorion on tehtävä ilmoitus tartuntatautirekisteriin. Ehkäisyssä keskeistä on kondomin käyttö, säännöllinen sukupuolitautitestaus riskikäyttäytymisen yhteydessä ja kumppanien jäljitys ja hoito. Raskaana olevilta seulotaan kuppa osana äitiysneuvolan seurantaa synnynnäisen kupan ehkäisemiseksi. Rokotetta kuppaa vastaan ei ole olemassa, joten torjunta perustuu ehkäisyyn, varhaiseen diagnostiikkaan ja hoitoon.
Rajaus
Tämä kohta käsittelee kuppaa sukupuolitautina aikuisilla ja raskauden yhteydessä; muut treponematoosit ja yksityiskohtainen neurosyfiliksen erikoissairaanhoidon hoitoprotokolla on rajattu tämän kuvauksen ulkopuolelle.