Yleiskuva
hMPV tarttuu pisara- ja kosketustartuntana, ja sen aiheuttamat epidemiat ajoittuvat Suomessa tyypillisesti talven loppuun ja kevääseen, osin RSV-kauden jälkeen tai osittain päällekkäin sen kanssa. THL on todennut viruksen olevan Suomessa vuosittain kiertävä, tunnettu hengitystievirus, joka ei ole uusi ilmiö, vaikka se on ajoittain herättänyt julkista huomiota esimerkiksi epidemiapiikkien yhteydessä. Käytännössä lähes kaikki lapset ovat sairastaneet hMPV-infektion viiden ikävuoden jälkeen, mutta uusintainfektioita esiintyy läpi elämän, koska pysyvää suojaavaa immuniteettia ei muodostu. Virusta ei rutiininomaisesti testata kaikissa hengitystieinfektioissa, joten sen todellinen esiintyvyys perustuu osin arvioihin.
Oireet
Tyypillisiä oireita ovat yskä, nuha, nenän tukkoisuus, kuume ja nielutulehdus, jotka muistuttavat tavallista flunssaa. Pienillä lapsilla, iäkkäillä ja immuunipuutteisilla infektio voi edetä alahengitystieinfektioksi, kuten keuhkoputkitulehdukseksi, bronkioliitiksi tai keuhkokuumeeksi, ja se voi aiheuttaa hengityksen vinkumista astman kaltaisesti. Alle kaksivuotiaat lapset ovat erityisessä riskissä vaikeaan tautimuotoon, joka voi vaatia sairaalahoitoa hengitysvaikeuden tai happeutumisongelman vuoksi. Oireet muistuttavat kliinisesti läheisesti RSV-infektiota, joten erottaminen toisistaan vaatii usein laboratoriotestausta.
Hoito
Hoito on oireenmukaista: lepo, nesteytys, kuumelääkitys ja tarvittaessa hengitystä helpottava hoito, kuten kostutettu ilma tai limaa poistava imu pienillä lapsilla. Vaikeaoireiset lapset ja riskiryhmien potilaat voivat tarvita sairaalahoitoa happihoitoa ja seurantaa varten, mutta spesifistä viruslääkitystä ei ole yleisesti käytössä. Bakteeriperäinen jälki-infektio, kuten keuhkokuume, hoidetaan tarvittaessa antibiootein.
Lääkitys
hMPV-infektioon ei ole olemassa hyväksyttyä spesifistä viruslääkettä eikä rokotetta, ja hoito nojaa kokonaan oireenmukaisiin keinoihin, kuten parasetamoliin kuumeen ja kivun hoidossa. Vaikeissa tapauksissa sairaalassa voidaan tarvita happihoitoa tai harvoin hengitystukea, mutta erityislääkitystä virusta vastaan ei anneta.
Yleisiä huomioita
Ehkäisy perustuu tavanomaiseen tartunnantorjuntaan: käsihygieniaan, yskimisetikettiin ja sairaana kotiin jäämiseen, erityisesti pienten lasten ja iäkkäiden ympäristöissä, kuten päiväkodeissa ja hoivakodeissa. hMPV ei ole Suomessa erikseen ilmoitettava tartuntatauti, ja seuranta perustuu osittaiseen laboratoriodiagnostiikkaan hengitystieinfektioiden seurantajärjestelmissä. Erityisryhmiin, kuten keskosina syntyneisiin, sydän- ja keuhkosairaita lapsia sairastaviin ja immuunipuutteisiin potilaisiin, kohdistetaan tarkempaa kliinistä seurantaa, koska heillä riski vaikeaan tautimuotoon on selvästi suurentunut.
Rajaus
Tämä kohta käsittelee metapneumoviruksen aiheuttamaa hengitystieinfektiota erillisenä taudinaiheuttajana; RSV:n ja muiden hengitystievirusten aiheuttamat taudinkuvat on kuvattu omissa osioissaan, vaikka kliininen kuva on osin päällekkäinen.
