MRSA (metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus) on stafylokokki, joka on vastustuskykyinen tavanomaisille stafylokokkilääkkeille. Kantajuudella tarkoitetaan tilaa, jossa bakteeri elää iholla tai limakalvoilla (yleensä nenässä) aiheuttamatta oireita eli kyseessä on kolonisaatio, ei sairaus. THL seuraa MRSA:ta valtakunnallisesti, ja löydökset ilmoitetaan tartuntatautirekisteriin. Tällä sivulla näet myös, missä tautia on eniten ja miten tapausmäärät ovat muuttuneet.
MRSA-kantajuus näkyy uusimmassa raportointijaksossa lukemalla 125 tapausta. Muutos edelliseen jaksoon on −46 ja seuraavan kuukauden ennuste on 190.
MRSA (metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus) on stafylokokki, joka on vastustuskykyinen tavanomaisille stafylokokkilääkkeille. Kantajuudella tarkoitetaan tilaa, jossa bakteeri elää iholla tai limakalvoilla (yleensä nenässä) aiheuttamatta oireita eli kyseessä on kolonisaatio, ei sairaus. THL seuraa MRSA:ta valtakunnallisesti, ja löydökset ilmoitetaan tartuntatautirekisteriin.
MRSA leviää pääasiassa kosketustartuntana, käsien ja pintojen välityksellä, sekä terveydenhuollossa että avohoidossa. Kantajuutta hankitaan usein sairaalahoidossa, ulkomailla tai lähikontakteissa. Osa kantajuudesta häviää itsestään ajan myötä. Kantaja voi elää täysin normaalia elämää oireettomana.
Pelkkä kantajuus on oireeton. Oireet ilmaantuvat vasta, jos MRSA aiheuttaa infektion, esimerkiksi ihopaiseita, haavatulehduksia tai vakavampia infektioita kuten bakteremian. Infektion oireet ovat samat kuin tavallisella S. aureuksella, mutta lääkevalinta on rajallisempi resistenssin vuoksi.
Oireeton kantajuus ei yleensä vaadi hoitoa. Joissakin tilanteissa, esimerkiksi ennen suunniteltua leikkausta tai toistuvien infektioiden vuoksi, voidaan yrittää häätöhoitoa (dekolonisaatio) antiseptisin pesuin ja nenävoitein. Sairaalassa kantaja hoidetaan kosketusvarotoimin. Varsinainen infektio hoidetaan herkkyysmäärityksen mukaisilla lääkkeillä.
Kantajuuteen ei käytetä systeemisiä antibiootteja. Häätöhoidossa käytetään paikallisesti mupirosiini-nenävoidetta ja antiseptisiä (esim. klooriheksidiini) pesuja. Mahdollinen MRSA-infektio hoidetaan lääkkeillä, joille kanta on herkkä, kuten vankomysiinillä, klindamysiinillä tai muilla herkkyyden mukaan.
Leviämistä ehkäistään käsihygienialla ja terveydenhuollon kosketusvarotoimilla sekä seulonnalla riskiryhmillä (esim. ulkomaisessa sairaalassa hoidetut). Kotona kantajuus ei estä normaalia arkea eikä läheiskontakteja. Rokotetta ei ole.
Tämä kuvaus koskee oireetonta MRSA-kantajuutta (kolonisaatiota), ei invasiivista MRSA-veri- tai likvorinfektiota, joka on kuvattu erikseen. Kantajuus on mikrobiologinen löydös eikä sairaus. Kuvaus on yleisluonteinen tietoteksti.
Tapausluvut tällä sivulla kertovat todetuista löydöksistä raportointijaksolla. Ne eivät kuvaa kaikkia oireilevia, testaamattomia tai vasta epäiltyjä tartuntoja.
Tulkinnassa kannattaa huomioida kausivaihtelu, testauksen määrä sekä alueelliset erot.
Tapausluvut perustuvat THL:n tartuntatautirekisterin avoimeen aineistoon. Oireteksti on yleistä taustatietoa, ei diagnoosi- tai hoito-ohje.
Yleisyys näkyy tämän sivun tapausluvussa ja historiakäyrässä. Tulkinta kannattaa tehdä suhteessa edelliseen jaksoon eikä vain yhden luvun perusteella.
Muutosrivi, trendi ja historiakaavio näyttävät, onko tauti nousussa, laskussa vai lähellä aiempaa tasoa.