Yleiskuva
Koska Mycoplasma pneumoniae puuttuu soluseinä, se on luonnostaan resistentti beetalaktaamiantibiooteille, kuten penisilliineille ja kefalosporiineille, mikä erottaa sen hoidollisesti tyypillisistä bakteeriperäisistä keuhkokuumeista. Itämisaika on tavallisesti 1–4 viikkoa, ja tauti tarttuu läheisessä kontaktissa esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja perheissä. Diagnoosi voidaan varmistaa nielunäytteen PCR-tutkimuksella tai vasta-ainemäärityksellä, joskin lievät tapaukset hoidetaan usein kliinisen kuvan perusteella ilman varmistavaa laboratoriodiagnostiikkaa.
Oireet
Tauti alkaa tyypillisesti vähitellen kuivalla, sitkeällä yskällä, kurkkukivulla, päänsäryllä ja lievällä kuumeilulla, ja oireet voivat kestää useita viikkoja hitaasti paranevana. Toisin kuin tyypillisessä bakteerikeuhkokuumeessa, kliininen tila on usein lievempi kuin röntgenkuvassa näkyvät muutokset antaisivat olettaa, minkä takia tautia on perinteisesti kutsuttu "kävelykeuhkokuumeeksi". Osalla potilaista, erityisesti lapsilla, esiintyy myös keuhkojen ulkopuolisia ilmentymiä, kuten ihottumaa, nivelkipuja, korvatulehdusta tai harvinaisempana mutta merkittävänä komplikaationa neurologisia oireita, kuten enkefaliittia. Yskä voi jäädä pitkittyneeksi ja jälkeenpäin ilmenee ajoittain reaktiivista hengitysteiden ärtyvyyttä.
Hoito
Lievät tapaukset paranevat usein itsestään ilman antibioottihoitoa, ja hoito on ensisijaisesti oireenmukaista lepoa, riittävää nesteytystä ja kuumeen hoitoa. Antibioottihoito harkitaan, kun oireet ovat selvät ja keuhkokuumeen kliininen tai radiologinen kuva on tyypillinen, erityisesti riskiryhmiin kuuluvilla potilailla tai kun oireet pitkittyvät. Vaikeat tapaukset, kuten hengitysvajaukseen johtava keuhkokuume tai keuhkojen ulkopuoliset komplikaatiot, vaativat sairaalahoitoa.
Lääkitys
Koska bakteerilla ei ole soluseinää, ensisijaisia lääkkeitä ovat makrolidit, kuten atsitromysiini, jota käytetään paljon lapsilla, tai aikuisilla myös doksisykliini, joka on tehokas mutta ei sovellu pienille lapsille ja raskaana oleville. Fluorokinoloneja, kuten levofloksasiinia, voidaan käyttää aikuisilla, jos makrolidiresistenssiä epäillään tai muut vaihtoehdot eivät sovi, joskin niiden käyttöä rajoittavat haittavaikutukset. Makrolidiresistenssi on lisääntynyt osissa maailmaa, mikä on syytä huomioida hoitovasteen jäädessä puutteelliseksi.
Yleisiä huomioita
Ehkäisy perustuu tavanomaiseen hyvään yskimishygieniaan, käsihygieniaan ja sairaana kotiin jäämiseen, sillä erillistä rokotetta mykoplasmaa vastaan ei ole käytössä. Mycoplasma pneumoniae -infektio ei kuulu Suomessa yksilöllisen ilmoitusvelvollisuuden piiriin, mutta laajat epidemiat, esimerkiksi kouluissa, voivat olla paikallisen tartuntatautiyksikön seurannan kohteena. Erityisryhminä huomioidaan astmaa tai muita keuhkosairauksia sairastavat, joilla infektio voi pahentaa perustautia, sekä immuunipuutteiset potilaat, joilla tauti voi olla vaikeampi ja pitkittyneempi.
Rajaus
Tämä osio käsittelee Mycoplasma pneumoniae -bakteerin aiheuttamaa atyyppistä keuhkokuumetta ja hengitystieinfektiota, ei muita mykoplasmalajeja, kuten sukupuoliteitse tarttuvaa Mycoplasma genitaliumia, jota käsitellään erikseen.