Yleiskuva
Norovirusepidemiat ovat Suomessa yleisimpiä talvikuukausina, ja virusta kutsutaan usein arkikielessä "talvivatsatautiviruksena". Erittäin pieni virusmäärä riittää tartuttamaan, ja virus säilyy pinnoilla ja vedessä pitkään, minkä lisäksi se on osittain vastustuskykyinen tavanomaisille käsidesinfiointiaineille, joten saippuavesipesu on tehokkaampi torjuntakeino. THL ja kunnat seuraavat norovirusepidemioita erityisesti hoitolaitoksissa ja ruokamyrkytysepäilyjen yhteydessä, ja epidemiat voivat levitä nopeasti suljetuissa yhteisöissä, kuten hoivakodeissa.
Oireet
Tauti alkaa tyypillisesti äkillisesti, usein tuntien sisällä altistuksesta, oksenteluna ja vesiripulina, joihin liittyy vatsakipua, pahoinvointia ja usein lievää kuumetta ja lihaskipuja. Oireet ovat voimakkaita mutta tavallisesti lyhytkestoisia, kestäen yleensä 1–3 vuorokautta, ja tauti on itsestään rajoittuva terveillä henkilöillä. Riskiryhmillä, kuten pienillä lapsilla, iäkkäillä ja immuunipuutteisilla, oksentelu ja ripuli voivat johtaa merkittävään nestehukkaan ja elektrolyyttihäiriöihin, joka vaatii sairaalahoitoa ja suonensisäistä nesteytystä. Immuunipuutteisilla infektio voi myös pitkittyä huomattavasti tavallista kestoa pidemmäksi.
Hoito
Hoito on oireenmukaista, ja tärkeintä on riittävä nesteytys, joko suun kautta annettavilla elektrolyyttiliuoksilla tai vaikeammissa tapauksissa suonensisäisesti. Tulehduskipulääkkeitä ja tavanomaisia ripulinestolääkkeitä käytetään harkiten, ja erityisesti pienten lasten kohdalla nesteytyksen seuranta on ensisijaista. Riskiryhmien, kuten iäkkäiden hoivakotiasukkaiden, tila tulee arvioida herkästi, koska nopea nestehukka voi olla vaarallinen.
Lääkitys
Norovirukseen ei ole spesifistä viruslääkettä eikä rokotetta ole yleisessä käytössä, vaikka rokotekehitystä on tehty. Hoito rajoittuu siis oireenmukaiseen nesteytykseen ja tarvittaessa pahoinvointilääkkeisiin, kuten ondansetroniin, erityisesti lapsilla oksentelun hallitsemiseksi. Antibiootit eivät tehoa virusinfektioon ja niiden käyttö tulisi välttää.
Yleisiä huomioita
Ehkäisyssä ratkaisevaa on huolellinen käsienpesu saippualla ja vedellä, sillä alkoholipohjaiset käsihuuhteet tehoavat norovirukseen heikommin, sekä sairastuneen eristäminen ja pintojen desinfiointi klooripitoisilla aineilla epidemian aikana. Hoitolaitoksissa suositellaan sairastuneen henkilökunnan poissaoloa työstä vähintään 48 tuntia oireiden loppumisesta, koska virusta erittyy ulosteeseen pitkään oireiden jälkeenkin. Norovirusepidemiat, erityisesti ruokamyrkytysepäilyt ja laitosepidemiat, kuuluvat ilmoitusvelvollisuuden piiriin kunnan tai alueen tartuntatauti- ja elintarvikeviranomaisille. Erityisryhminä huomioidaan hoivakotien ja sairaaloiden potilaat, pienet lapset ja immuunipuutteiset, joilla nestehukan riski on suurin.
Rajaus
Tämä osio käsittelee norovirusinfektiota äkillisen gastroenteriitin aiheuttajana, ei muita ripulitauteja aiheuttavia patogeenejä, kuten rotavirusta tai bakteeriperäisiä suolistoinfektioita, joita kuvataan omissa tautikuvauksissaan.
