Shigella on bakteeri, joka aiheuttaa shigelloosin eli punataudin (dysenteria), voimakkaan suolistotulehduksen. Tartunta saadaan uloste-suutartuntana saastuneesta ruoasta tai vedestä sekä suorassa ihmiskontaktissa, ja jo hyvin pieni bakteerimäärä riittää tartuntaan. Suomessa tapaukset ovat usein matkailuun liittyviä, ja shigelloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti, joka ilmoitetaan THL:lle. Tällä sivulla näet myös, missä tautia on eniten ja miten tapausmäärät ovat muuttuneet.
Shigella näkyy uusimmassa raportointijaksossa lukemalla 2 tapausta. Muutos edelliseen jaksoon on −1 ja seuraavan kuukauden ennuste on 3.
Shigella on bakteeri, joka aiheuttaa shigelloosin eli punataudin (dysenteria), voimakkaan suolistotulehduksen. Tartunta saadaan uloste-suutartuntana saastuneesta ruoasta tai vedestä sekä suorassa ihmiskontaktissa, ja jo hyvin pieni bakteerimäärä riittää tartuntaan. Suomessa tapaukset ovat usein matkailuun liittyviä, ja shigelloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti, joka ilmoitetaan THL:lle.
Shigella leviää erittäin herkästi henkilöstä toiseen huonon käsihygienian vuoksi, ja myös seksivälitteisiä tartuntoja esiintyy. Itämisaika on tyypillisesti 1–3 vuorokautta. Tauti on yleisin pikkulapsilla ja matkailijoilla. Bakteeri vaurioittaa paksusuolen limakalvoa aiheuttaen tulehdusta ja verta ulosteeseen.
Tyypillisiä oireita ovat kuume, vatsakivut, tenesmus (kivulias ulostamispakko) ja ripuli, joka on usein veristä ja limaista. Oireet voivat olla lievät tai rajut, ja kuivuminen on merkittävä riski etenkin lapsilla. Jälkitautina voi ilmetä reaktiivinen niveltulehdus, ja harvinaisena komplikaationa HUS (etenkin S. dysenteriae). Tauti kestää yleensä muutamasta päivästä viikkoon.
Hoidon perusta on nesteytys, ja osa taudeista paranee itsestään. Antibioottihoito on kuitenkin usein aiheellinen shigelloosissa, koska se lyhentää tautia ja vähentää tartuttavuutta, erityisesti vaikeissa taudeissa ja riskiryhmillä. Lääke valitaan herkkyysmäärityksen mukaan lisääntyvän resistenssin vuoksi. Ripulilääkkeitä vältetään.
Antibioottivalinta perustuu herkkyyteen; käytetään esimerkiksi atsitromysiiniä, siprofloksasiinia tai keftriaksonia. Resistenssi on maailmanlaajuisesti yleistä, joten viljely ja herkkyysmääritys ovat tärkeitä. Nesteytys on aina hoidon perusta.
Ehkäisyssä keskeistä on käsihygienia, turvallinen ruoka ja vesi matkoilla sekä sairastuneen hyvä hygienia leviämisen estämiseksi. Elintarvike- ja hoitotyössä on poissaolo- ja näytevaatimuksia. Rokotetta ei ole.
Tämä kuvaus koskee Shigellan aiheuttamaa suolistoinfektiota. Muut ripulitaudit kuvataan erikseen. Kuvaus on yleisluonteinen tietoteksti eikä korvaa lääkärin arviota.
Tapausluvut tällä sivulla kertovat todetuista löydöksistä raportointijaksolla. Ne eivät kuvaa kaikkia oireilevia, testaamattomia tai vasta epäiltyjä tartuntoja.
Tulkinnassa kannattaa huomioida kausivaihtelu, testauksen määrä sekä alueelliset erot.
Tapausluvut perustuvat THL:n tartuntatautirekisterin avoimeen aineistoon. Oireteksti on yleistä taustatietoa, ei diagnoosi- tai hoito-ohje.
Yleisyys näkyy tämän sivun tapausluvussa ja historiakäyrässä. Tulkinta kannattaa tehdä suhteessa edelliseen jaksoon eikä vain yhden luvun perusteella.
Muutosrivi, trendi ja historiakaavio näyttävät, onko tauti nousussa, laskussa vai lähellä aiempaa tasoa.