Tularemia eli jänisrutto on Francisella tularensis -bakteerin aiheuttama tauti, joka tarttuu ihmiseen tavallisimmin hyttysen pistosta, sairaiden jyrsijöiden tai jänisten käsittelystä sekä pölyn tai saastuneen veden välityksellä. Suomessa tautia esiintyy erityisesti loppukesällä ja syksyllä, ajoittain paikallisina epidemioina. Tularemia on yleisvaarallinen tartuntatauti, joka ilmoitetaan THL:lle; se ei tartu ihmisestä toiseen. Tällä sivulla näet myös, missä tautia on eniten ja miten tapausmäärät ovat muuttuneet.
Tularemia (jänisrutto) näkyy uusimmassa raportointijaksossa lukemalla 4 tapausta. Muutos edelliseen jaksoon on +3 ja seuraavan kuukauden ennuste on 7.
Tularemia eli jänisrutto on Francisella tularensis -bakteerin aiheuttama tauti, joka tarttuu ihmiseen tavallisimmin hyttysen pistosta, sairaiden jyrsijöiden tai jänisten käsittelystä sekä pölyn tai saastuneen veden välityksellä. Suomessa tautia esiintyy erityisesti loppukesällä ja syksyllä, ajoittain paikallisina epidemioina. Tularemia on yleisvaarallinen tartuntatauti, joka ilmoitetaan THL:lle; se ei tartu ihmisestä toiseen.
Yleisin tartuntatapa Suomessa on hyttysen pisto, mutta tartunnan voi saada myös suoraan sairaista eläimistä tai hengittämällä bakteeria sisältävää pölyä. Itämisaika on tyypillisesti muutamasta päivästä noin viikkoon. Tautia esiintyy jyrsijäkantojen runsauden mukaan vaihdellen. Bakteeri on erittäin tarttuva pieninä määrinä.
Tavallisin muoto Suomessa on ihon kautta saatu (ulseroglandulaarinen) tularemia, jossa pistokohtaan kehittyy haavauma ja lähelle turvonneet, kivuliaat imusolmukkeet, sekä korkea kuume, päänsärky ja lihaskivut. Hengitysteitse saatu muoto voi aiheuttaa keuhkokuumeen. Muita muotoja ovat silmä-, nielu- ja yleisinfektiomuodot. Hoitamattomana tauti voi pitkittyä.
Tularemia hoidetaan antibioottikuurilla, joka lyhentää tautia ja ehkäisee komplikaatioita. Hoito aloitetaan kliinisen kuvan ja altistushistorian perusteella. Vaikeat tai keuhkomuodot hoidetaan sairaalassa. Imusolmukepaise voi joskus vaatia toimenpiteitä.
Ensisijaisia lääkkeitä ovat siprofloksasiini tai doksisykliini suun kautta; vaikeissa tapauksissa käytetään aminoglykosideja (esim. gentamysiini) suonensisäisesti. Hoidon kesto on tyypillisesti 10–14 vuorokautta. Lääkevalinta tehdään taudin vaikeuden mukaan.
Ehkäisyssä keskeistä on hyttysten torjunta (karkotteet, peittävä vaatetus) sekä varovaisuus sairaiden tai kuolleiden jyrsijöiden ja jänisten käsittelyssä (suojakäsineet, hengityssuojain). Pölyävää heinää tai maa-ainesta käsitellessä kannattaa suojautua. Rokotetta ei ole yleisessä käytössä.
Tämä kuvaus koskee Francisella tularensiksen aiheuttamaa tularemiaa (jänisruttoa). Se ei ole varsinainen rutto (Yersinia pestis). Kuvaus on yleisluonteinen tietoteksti.
Tapausluvut tällä sivulla kertovat todetuista löydöksistä raportointijaksolla. Ne eivät kuvaa kaikkia oireilevia, testaamattomia tai vasta epäiltyjä tartuntoja.
Tulkinnassa kannattaa huomioida kausivaihtelu, testauksen määrä sekä alueelliset erot.
Tapausluvut perustuvat THL:n tartuntatautirekisterin avoimeen aineistoon. Oireteksti on yleistä taustatietoa, ei diagnoosi- tai hoito-ohje.
Yleisyys näkyy tämän sivun tapausluvussa ja historiakäyrässä. Tulkinta kannattaa tehdä suhteessa edelliseen jaksoon eikä vain yhden luvun perusteella.
Muutosrivi, trendi ja historiakaavio näyttävät, onko tauti nousussa, laskussa vai lähellä aiempaa tasoa.