Yleiskuva
Bakteeri esiintyy laajasti eläimissä, erityisesti sioissa, ja se voi levitä elintarvikeketjun kautta ihmisiin saastuneen lihan, raakojen kasvisten tai juomaveden välityksellä. Suomessa Y. enterocolitica -tartuntoja todetaan vuosittain satoja, ja Terveyskirjaston mukaan tauti aiheuttaa yhdessä Y. pseudotuberculosiksen kanssa suurimman osan Suomen yersinioositapauksista. Tartunta voi levitä myös ihmisestä toiseen ulosteperäisesti puutteellisen käsihygienian seurauksena, mikä mahdollistaa pienimuotoisia epidemioita esimerkiksi perhepiirissä tai päiväkodeissa. Itämisaika on tyypillisesti 3–7 vuorokautta altistumisesta.
Oireet
Tauti aiheuttaa tyypillisesti vatsakipua, ripulia ja kuumetta, ja lapsilla ja nuorilla aikuisilla infektio voi jäljitellä umpilisäketulehdusta aiheuttamalla oikean alavatsan kipua suoliliepeen imusolmuketulehduksen (mesenteriaalinen lymfadeniitti) seurauksena. Osalla potilaista, erityisesti aikuisilla, kehittyy infektion jälkeen reaktiivinen niveltulehdus tai erythema nodosum -ihottuma viikkojen kuluessa suolisto-oireiden hellittämisestä, ja tämä jälkitauti liittyy erityisesti HLA-B27-kudostyyppiin. Harvinaisempia komplikaatioita ovat verenmyrkytys immuunipuutteisilla tai raudan liikakertymästä kärsivillä potilailla, sekä pitkittynyt suolisto-oireilu joillakin potilailla. Suurin osa tapauksista on kuitenkin itsestään rajoittuvia ja parantuu ilman erikoishoitoa.
Hoito
Valtaosa Y. enterocolitica -infektioista on lieviä ja parantuu itsekseen oireenmukaisella hoidolla, kuten riittävällä nesteytyksellä. Antibioottihoitoa harkitaan vaikeaoireisilla, immuunipuutteisilla potilailla tai silloin, kun infektio on levinnyt verenkiertoon. Umpilisäketulehdusta muistuttavan taudinkuvan yhteydessä on tärkeää erotusdiagnostisesti sulkea pois todellinen umpilisäketulehdus, jotta vältetään tarpeeton leikkaus.
Lääkitys
Lievät suolisto-oireet eivät vaadi antibioottihoitoa, mutta vakavammissa tai systeemisissä infektioissa käytetään esimerkiksi fluorokinoloneja, kolmannen polven kefalosporiineja tai trimetopriimi-sulfametoksatsolia herkkyysmäärityksen mukaan. Reaktiivisen niveltulehduksen hoito on oireenmukaista tulehduskipulääkkein, eikä antibiootilla ole osoitettu olevan vaikutusta jo kehittyneeseen jälkitautiin.
Yleisiä huomioita
Ehkäisy perustuu elintarvikehygieniaan: sianlihan riittävään kypsentämiseen, raa'an lihan ja muiden elintarvikkeiden erillään pitämiseen sekä käsihygieniaan ruoanvalmistuksen yhteydessä. Yersinioosi on Suomessa ilmoitettava tartuntatauti, joka kirjataan tartuntatautirekisteriin laboratorion ilmoituksen perusteella, ja Ruokavirasto seuraa elintarvikeperäisiä epidemioita yhdessä THL:n kanssa. Rokotetta tautia vastaan ei ole. Erityisryhminä immuunipuutteiset ja raudan liikakertymästä kärsivät potilaat ovat alttiimpia vaikealle tai systeemiselle taudille, ja HLA-B27-positiiviset henkilöt ovat suuremmassa riskissä reaktiiviselle niveltulehdukselle.
Rajaus
Tämä kohta käsittelee nimenomaan Yersinia enterocolitica -lajin aiheuttamaa suolistoinfektiota ja siihen liittyviä jälkitauteja; Yersinia pseudotuberculosiksen ja muiden yersinialajien aiheuttamat taudinkuvat on kuvattu erikseen omissa osioissaan.