Yleiskuva
Bakteeri leviää tyypillisesti saastuneen kasvisten, veden tai maaperäkontaktin välityksellä, ja tartunnan lähteenä on usein tunnistettu tuotantoketjun jossain vaiheessa saastunut raaka kasvis. Suomessa on todettu useita kymmenmäisiä epidemioita 2000–2014, joissa on ollut mukana kymmeniä tai jopa satoja sairastuneita, ja epidemioiden jäljittäminen on vaatinut laajaa elintarvikeketjun selvitystyötä THL:n ja Ruokaviraston yhteistyössä. Tautia esiintyy myös luonnonvaraisissa eläimissä ja jyrsijöissä, jotka voivat saastuttaa viljelysmaata ja siten päätyä elintarvikeketjuun. Itämisaika on tyypillisesti muutamasta vuorokaudesta reiluun viikkoon.
Oireet
Taudinkuva muistuttaa Yersinia enterocolitica -infektiota: vatsakipua, ripulia ja kuumetta, ja erityisesti lapsilla ja nuorilla aikuisilla oireet voivat jäljitellä umpilisäketulehdusta suoliliepeen imusolmuketulehduksen seurauksena. Y. pseudotuberculosis -infektioon liittyy Suomen epidemiakokemuksen mukaan suhteellisen usein jälkitauteja, kuten reaktiivista niveltulehdusta ja erythema nodosum -ihottumaa, jotka ilmaantuvat viikkojen kuluttua suolisto-oireiden alkamisesta. Harvinaisempina komplikaatioina on kuvattu verenmyrkytystä ja maksan tai pernan pesäkkeitä erityisesti immuunipuutteisilla potilailla. Osa infektioista on lieväoireisia tai jopa oireettomia, mutta epidemiatilanteissa on havaittu myös vaikeampia tautimuotoja.
Hoito
Suurin osa infektioista parantuu itsekseen oireenmukaisella hoidolla, kuten nesteytyksellä ja levolla. Antibioottihoitoa harkitaan vaikeaoireisilla tai systeemisen infektion saaneilla potilailla, erityisesti jos taudinkuvaan liittyy verenmyrkytyksen merkkejä. Epidemiatilanteessa on tärkeää tunnistaa ja poistaa markkinoilta saastunut elintarvike-erä sekä jäljittää muut samasta lähteestä altistuneet.
Lääkitys
Antibioottihoitoa käytetään vaikeaoireisissa tai systeemisissä infektioissa, ja valittavia lääkkeitä ovat esimerkiksi fluorokinolonit tai kolmannen polven kefalosporiinit herkkyysmäärityksen ohjaamana. Reaktiivisen niveltulehduksen ja erythema nodosumin hoito on oireenmukaista, tavallisimmin tulehduskipulääkkeillä.
Yleisiä huomioita
Ehkäisy painottuu elintarvikehygieniaan, kuten kasvisten huolelliseen pesuun ja tuotantoketjun valvontaan, koska epidemiat ovat Suomessa toistuvasti liittyneet raakoihin kasviksiin. Yersinioosi on ilmoitettava tartuntatauti, ja epidemioiden selvittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä THL:n, Ruokaviraston ja paikallisten terveydensuojeluviranomaisten kesken. Rokotetta ei ole käytettävissä. Erityisryhmiin, kuten immuunipuutteisiin, iäkkäisiin ja pieniin lapsiin, kohdistetaan tarkempaa seurantaa epidemiatilanteissa, koska heillä riski vaikealle tai systeemiselle taudinkululle on suurentunut.
Rajaus
Tämä kohta käsittelee Yersinia pseudotuberculosiksen aiheuttamaa suolistoinfektiota ja siihen liittyviä elintarvikevälitteisiä epidemioita Suomessa; Yersinia enterocolitica ja muut yersinialajit on kuvattu erikseen omissa osioissaan.